Eilen olimme lasten kanssa lähellä olevassa keramiikkapajassa puuhastelemassa sateisen syyspäivän ja äidin ideoiden puutteen vuoksi. Käynti osottautui parhaaksi päätökseksi pitkään aikaan ja jätti hymyn koko pikkuperheemme kasvoille.
Ensimmäisellä kerralla kyse oli saveen tutustumisesta ja työkalujen kokeilusta. Hilda pisteli savea haarukalla, rullasi matoja ja paineli reikiä. Gustav (ammattitoiveenaan insinööri) kokeili järjestelmällisesti kaikki työkalut läpi ja keskusteli paikalla olleen isomman pojan kanssa kuun puuttuvasta ilmakehästä. Kun taas Hermann, pikku taiteilijasielumme, teki isonenäisiä kastematoja, etanoita, joiden kotilon päällä kasvaa pieniä sieniä ja lukuisia piikkisikoja painelemalla savipalloihin hammastikkuja.
Äiti huomasi muotoilevansa istuvaa mieshahmoa ja jäi miettimään, kenen nenä sillä oli.
Puolitoista tuntia mielenrauhaa, motivoivaa tekemistä kaikille, hengähdystauko äidille ja ohjattua puuhastelua lapsille materiaaleineen maksoi vaivaiset 15 euroa.
Päätimme, että tämä tehdään pian uudestaan!
 |
| Hilda tutkii ympäristöä. |
 |
| Taiteilijat työssään. |
 |
| Jatkuvassa liikkeessä, mutta täällä ihmeen rauhallinen Hermann. |
 |
| Gustav ja teos nimeltä "Vuori" |
 |
| Piikkisika numero 3. |
 |
| Hilda. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti