Piikki lihassa

Eilen, kuten joka aamu, kuuntelin aamiaispöydässä radiouutisia. Saksan YLEÄ vastaavalla radiokanavalla Deutschlandfunkilla lähetetään joka aamu uutisohjelmien lisäksi klo 6:35 aamuhartaus. Noin viiden minuutin lähetys vuorottelee viikoittain katolisen ja evankelisen kirkkon välillä.

Jäin miettimään miehen sanoja. Katolinen pappi sanoi osuvasti siteeratessaan intialaista Jesuiittaa, Paul Coutinhoa: "Elämän tarkoitus ei ole olla hyvä ihminen, vaan pyrkimys siihen."

Niin se on: matka, kehitys, pyrkimys, muutos, työstö, pyristely, aktiivisuus ja siitä syntyvä jatkuva dynamiikka - se on elämää. Meidän ei siis olekaan tarkoitus pyrkiä johonkin staattiseen tilaan. Vaan sitoutua kehittämään ja työstämään itseämme koko elämämme ajan.

Sama pätee ihan mihin elämänalueeseen vain. Joka tyytyy ja luulee savuttaneensa yhtikäs mitään tässä elämässä, jämähtää paikoilleen. Joka uskoo olevansa niin hyvä, ettei itsekritiikille ole enää tarvetta, ei kehity ihmisenä.

Jokainen, joka pitää itseään hyvänä ihmisenä on sillä samalla hetkellä jo kaikkea muuta kuin juuri sitä. Usko omaan hyvyyteen on ihmisen suurin lankeamus.

Hyvyys kaikkoaa ylpeyden edellä, kuten piemeys valoa.

Tämänaamuisessa aamuhartaudessa pappi jatkoi tätä ajatusta hyvyydestä. Hän kertoi siitä, kuinka Raamatussa Paavali koki usein siteeratun "piikin lihassaan" suurena siunauksena. Asiana, jota ilman hän olisi ehkä lopettanut kasvun ihmisenä. Ollut itseriittoinen, "hyvä" ihminen.

Paavali koki nimenomaan tämän piikin, jonkin oman heikkoutensa, johon hän ilmeisesti uudelleen ja uudelleen kompastui, elämänsä suurinpana kasvattajana ja sitä kautta suurena lahjana. Tämä piikki oli nimittäin juuri se asia, joka teki hänestä riippuvaisen armosta, ei itsestään ja teoistaan. Se oli asia, joka piti hänet nöyränä.

Jäin miettimään, kuinka outoa ja totta tämä onkaan!

Sitä, kuinka kasvamme juuri heikkouksiemme kautta - jos vain annamme niiden todella tehdä työtä meissä. Jos emme suostu luovuttamaan virheidemme ja heikkouksiemme edessä. Jos emme suostu antautumaan häpeälle, emmekä anna valtaa itsesyytökselle.

Olkaamme siis kiitollisia piikeistä lihassamme!

Eilinen aamuhartaus Saksaa osaaville löytyy täältä.

Ja tämänpäiväinen täältä.