tiistai 24. maaliskuuta 2015

Peilinkantajat

Kun minuun sattui,
seisoit peilin takana.
Minä näin vain itseni.
Ja kuvassa kipuni.

Jäin tuijottamaan,
tuota kivussa kouristelevaa.
Siinä oli draamaa.
Siinä oli vihdoin elämää.
Se oli kaunista.
Ja se olin minä!

"Katsokaa kaikki!", huusin.
"Tältä näyttää loukattu nainen.
Näin minä nostan
omin voimin itseni suosta."

Nostinkin.
Juhlin voittoa.
Omaa hyvyyttäni.

Tuolloin en vielä ymmärtänyt,
mitä siellä peilin takana,
miten sinne joudutaan,
miksi siellä ollaan.
Kuinka peiliä kannetaan.
- Selkä kumarassa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti