Jankutan ehkä aina samaa, mutta silti haluan sanoa jälleen kerran: On vapauttavaa tajuta, että sille, mitä on tapahtunut, mitä muut ovat minulle tehneet, mitä olosuhteet ovat aiheuttaneet, sille en tosiaan voi yhtikäs mitään.
Tämän tajuaminen rentouttaa: Voin vihdoin hengähtää syvään, kun tajuan, etten voikaan kontrolloida elämässä kaikkea. Jotkut asiat vain tapahtuvat. Tai muut päättävät elämästäni, kysymättä minulta.
Tässä on hieno raja katkeruuteen. Itse olen tällä hetkellä sen turvallisella puolella: juuri nyt ei satu, ei ahdista eikä kauna kaivele.
Juuri nyt en koe voimattomuuttani ahdistavaksi, vaan rentouttavaksi. Olen jättänyt huolet suuremman käteen. Niin on paljon helpompi keskittyä iloon. Kun ei tarviste yrittää hallita asioita, joihin ei ole muutenkaan valtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti