Mutta kun mietin tarkemmin tiedän, että kyllä sitä valoa jostain kulmasta löytyy. Sitä vain täytyy etsiä niin kovasti tällaisina päivinä. Eikä millään jaksaisi.
Eilen sain muistutuksen siitä, kuinka hyvät naapurit meillä on. Maalattuani olohuoneen vimmeisen (!) seinän, työnsin yksin vanhaa antiikkista vitriinikaappia takaisin seinälle. Se oli täynnä laseja ja perintöposliinia. Sattumoisin en tiennyt, että yksi sen jaloista oli irtonainen.
Työnsin kovin varovasti - kaappi on niin painava, ettei sitä saa yksin liikautettua kuin millin kerrallaan. Ja silti kävi pahin mahdollinen: kaappi kaatui hyvin kaltevaan kulmaan seinää vasten. Kuului kauhea kolina ja kilinä. Pelkäsin pahinta. Huomasin, että jopa kaapin irrallinen vitriiniyläosa oli meilkein luiskahtanut alas.
Jäädessäni sitä siihen pitelemään ja poikien juostessa hakemaan apua naapureilta, tuli mieleen, kuinka kolmevuotiaas serkkuni aikoinaan huusi isälleen: "katarooppi!" Kun isä tuli katsomaan, pieni poika seisoi ja piteli kaikin voimin puoliksi kaatunutta kirjahyllyä pystyssä.
Minunkin teki mieli eilen huutaa "katarooppi". On itseasiassa tehnyt mieli huutaa sitä aika usein viime aikoina.
Pian olohuoneessani seisoi koko neliperheisen talon asukkaat yöpuvuissaan. Kello oli nimittäin kahdeksan aamulla ja oli sunnuntai. Siinä yhdessä pähkäilimme ja saimme kuin saimmekin kaapin takaisin pystyyn. Lopputulos oli yksi ainoa rikkinäinen lasi. En vieläkään käsitä, miten se voi olla mahdollista.
Eikä tämä ole ainoa kerta, kun naapureistani on ollut suuri apu. Alakerran setä ja täti ovat lapsilleni kultaakin kalliimmat vara-isovanhemmat.
He auttavat päivittäin milloin missäkin, vievät lapsia ulos, tuovat piirakkaa, hilloa tai ylimääräistä keittoa. Välillä saan kurkkuja, marjoja tai kesäkurpitsaa siirtolapuutarhasta. Toisinaan he vaihtavat rannekelloni patterit, poraavat sieniini reikiä, korjaavat rikkinäisiä huonekaluja, rakentavat pihaamme pojille kiipeilytelineen, korjaavat gustavin pyörän, ottavat itkuhälyttimen, että pääsen lenkille, kun lapset nukkuvat. Ottavat lapset, että pääsen lääkäriin. Vievät tai hakevat lapsia tarhasta. Voisin jatkaa vielä pitkästi. Sanat eivät riitä osoittamaan kiitollisuutta.
Tässä kuva pelastetusta kaapista. Vitriiniosa on nostettu turvaan lattialle, kunnes kaapin jalka on saatu korjattua lopullisesti.
 |
| Pelastettu vitriini |
 |
| Sain laitettua kuvia seinille. |
Tässä uusi ihana kenkähyllyni ja sen päällä sukupuu kuvina seinällä. Kenkähyllyn yläosa on varattu suvun vahvojen naisten potreteille. Ajattelin, että kenkähylly on sopiva paikka naisenergian arvostukselle. Hyllyn päällä on vasta neljä kuvaa, tarkoitus on kerätä siihen niitä lisää.
 |
| Kukkakoristelu |
 |
| Naisenergiaa |
Kaunista. Raili
VastaaPoista