Synnytys oli täysin luomu ja kolmesta kokemastani vaikein. Mutta myös palkitsevin. En ole koskaan kokenut sellaisia endorfiineja, kuin tuona aamuna. Ja juoksijana tiedän, mistä puhun.
Uskon, että lapsen syntymä kertoo parhaimmillaan jotain sen ihmisen luonteesta. Tavasta olla, elää, toimia. Hermannin kohdalla pätevät seuraavat sanat sekä elämään että syntymään: Pois alta oksat ja männynkävyt! Tai pää edellä vaikka seinän läpi. Tai aina toisin päin, kuin muut. Tai herkkä, hankala, epämukava - mutta samalla inspiroiva, vahva, räiskyvä, määrätietoinen, luova, luja, kestävä, palkitseva.
Olen hänestä sydänjuuriani myöten kiitollinen. Siksi, että sain häneen tutustua. Mutta myös siksi, että hän minua kasvattaa.
Ja muita juhlijoita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti